3. välitehtävä

Kolmannella harjoituskerralla tutustuimme Minecraft-peliin. Ensimmäisenä minulle tuli mieleen pelit, joita olin pelannut ala-asteella. Grafiikka oli hieman vanhanaikainen, mutta muuten ihan hyvä peli. En kuitenkaan usko, että käyttäisin tätä opetuksen yhteydessä, vaikka meille siitä malliesimerkki annettiinkin, kun jouduimme rakentamaan jonkin historiallisen rakennuksen pelin maailmaan. Jotta oppii käyttämään peliä, tarvitsee se jonkin verran harjoitusta. Kokonaisuutena voin sanoa, että oli hyvin avartava kokemus päästä tällaista peliä kokeilemaan, koska olen varma että ilman tätä harjoitusta en olisi koskaan kyseiseen peliin tutustunut. Voisin suositella tätä oppilailleni vapaa-ajan peliksi, koska se mahdollistaa ihmisten kanssa keskustelun sekä oman luovuuden ilmaisemisen.

Tutustuin goSupermodel-sivustoon luomalla sinne hahmon ja hieman tarkkailemalla millainen sivusto. Sivustoa tarkasteltaessani huomasin, että sivusto on suhteellisen monipuolinen. Sieltä löytyy erilaisia osa-alueita aina keskustelumahdollisuuksista muotikuvauksiin. Erityisesti mieltäni lämmitti, että siellä oli Vanhemmille-osio, josta vanhemmat voivat käydä lukemassa sivustosta, jotta heillä on pieni tieto siitä millaisilla sivuilla heidän lapsensa pelailee. Luulisin, että suurin osa tämän sivuston käyttäjistä on tyttöjä. Sivustolta löytyi myös maksettavia etuuksia, mutta mielestäni nämä eivät oikein toimi tällaisilla sivustoilla. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta ei mielestäni lapsen kuuluisi tällaiseen laittaa rahaa. Mielipiteitähän voi toki olla monia, tämä on vain minun mielipiteeni. Kokonaisuudessaan sivusto on mielestäni toimiva ja ulkoasukin on uudemmannäköinen kuin Minecraftin. Voisin siis suositella tätäkin peliä, ainakin tämän tutustumisen perusteella. Kouluun en kyllä keksi minkäänlaista integraatiota, mutta lapset voivat tätä pelata vapaa-ajallaan, jos haluavat.

Millä tavoin ja miksi sinun mielestäsi opettajan pitäisi olla kiinnostunut oppilaiden ”nettimaailmasta” ja ”pelimaailmasta”? Vai pitääkö ylipäätään olla kiinnostunut?

Minun mielestäni opettajan täytyy olla jollakin tasolla kiinnostunut oppilaiden "nettimaailmasta", koska oppilaiden Internetin käyttö voi vaikuttaa luokkatilassa toimimiseen. Jos oppilas vaikuttaa aina väsyneeltä tai alkaa käyttäytyä aggressiivisesti, on tärkeää tietää mitkä asiat tähän ovat johtaneet. Pelaako oppilas liian usein ja liian paljon pelejä Internetissä vai mitä? Tärkeää on myös tietää millaisia sovelluksia oppilaat käyttävät, koska heidän saatavillaan on niin paljon kaikkea sellaista, jota heidän ikäistensä ei pitäisi edes nähdä. Tästä on tullut viime aikoina yhä tavallisempaa ja tavallisempaa, enkä usko että parempaan suuntaan lähiaikoina ollaan menossa. Toki mieleeni tulee myös se, että en opettajana voi kuitenkaan kaikkeen puuttua. Eiväthän resurssini ja voimavarani riitä millään valvomaan kaikkien oppilaiden pelaamista tai muuta surffailua Internetissä ja toisaalta, kuuluuko se edes minulle, jos se ei koulussa tapahdu? Entäpä vaikka sillä olisi vaikutuksia koulunkäyntiin? Nämä ovat vaikeita kysymyksiä ja oikeastaan en edes tiedä miten niihin vastata, ehkä saan näihin kysymyksiin joskus vastauksia.

Jos lyhyesti vastaisi niin mielestäni opettajan tulee olla jollain tasolla kiinnostunut oppilaiden 'pelimaailmasta' ja 'nettimaailmasta', mutta hyvän maun rajoissa. Ei opettaja voi kotiin asti mennä valvomaan, että 'mitä se meidän luokan Eemeli nyt siellä netissä oikeen tekeekään'. Lapsille on suotava vapaus pelata pelejä, toki toivoisin että kehittäviä pelejä eikä vain mahdottomia räiskintäpelejä. Hyödyllisiä pelejäkin on saatavilla. Opettaja voi myös tutustua hyödyllisiin peleihin ja suositella niitä oppilailleen. Suurin vastuu lapsen tietokonekäyttäytymisestä on hänen vanhemmillaan, joiden tulee valvoa millä sivuistolla lapsi pyörii ja millaisia pelejä hän pelaa sekä kuinka kauan illassa. Opettaja voi yhdessä vanhempien kanssa keskustella, jos hän havaitsee oppilaan olemuksessa, vireystasossa tai käytöksessä eroja entiseen nähden. Mielestäni siis opettajan on hyvä olla kiinnostunut, mutta kuitenkin rajansa kaikella.

2. Välitehtävä

Miten harjoituksissa esitellyt pedagogiset esimerkit loivat tilanteita, joissa oppilaat voisivat käyttää koulun ulkopuolella hankkimaansa osaamista?

BLOGI

-Oppilaiden koulun ulkopuolelta hankkima osaaminen voi tulla esille esimerkiksi siinä, että he osaavat käyttää blogia jo ennen kuin sitä on koulussa käsitelty. He ovat voineet itse pitää/kirjoittaa blogia tai ovat lukeneet muiden ihmisten blogeja ja tietävät millaisia blogeja blogimaailmasta löytyy. Heillä myös on käsitys siitä, mitä blogin pitäminen vaatii ja useat voivat myös tietää kuinka blogi luodaan, koska se ei lainkaan ole vaikeaa. Erityisesti oppilaat, jotka ovat tutustuneet blogiin aikaisemmin, voivat auttaa muita oppilaita blogin käytössä ja tällöin päästään sellaiseen opetustyyliin, jossa vain opettaja ei ole pääosassa. Oppilaat pääsevät toimimaan opettajina. Pedagogisena esimerkkinä blogista oli kokeeseen kertaaminen blogin avulla, joka on mielestäni oikein mainio idea. Toki negatiivisena puolena voi olla se, että kokeeseen kertaaminen on voi olla haastavaa, jos oppilas ei ole tunnilla käsitellyn blogin käytön jälkeenkään oppinut blogia käyttämään.

VIDEOKAMERA

-Pedagogisena esimerkkinä oli hiihdon kuvaaminen ja sen avulla hiihtotekniikan parantaminen videon tarkkailun avulla. En oikein tiedä miten oppilaat voisivat tuoda tässä esille koulun ulkopuolelta hankkimaansa osaamistaan. Toki he voivat osata käyttää videokameraa ja siitä on hyötyä tässä esimerkissä, jos siis oppilat itse nämä suorituksen toisiltaan esimerkiksi pareittain kuvaavat. Jos oppilaan hiihtotekniikka on kunnossa, niin ei paranteluja siihen tarvitse. Tämä voi asettaa oppilaat hieman kiusalliseen tilanteeseen, jos näitä videoita tarkkaillaan yhdessä.

SANELULAITE

-Pedagogisena esimerkkinä oli omien historiallisten juurien etsiminen ja isovanhempien haastatteleminen sanelulaitteen kanssa. Tässäkin etuna ja hyötynä on aikaisempi sanelulaitteen käsittely. Myös oppilaalle saattaa haastattelun tekeminen olla entuudestaan tuttua esim. äidinkielen tunnilla tai harrastuksen parista.

DIGIKAMERA

-Pedagogisena esimerkkinä oli kymmenen käskyn kuvaaminen kuvien tai videokuvan muodossa 'nykypäivälle'. Tässä tehtävässä oppilaalle on hyötyä, jos hän tietää kymmenen käskyn merkityksen ja hänelle on niistä koulun ulkopuolella kerrottu. Toki digikameran käyttö, kuten myös MovieMakerin käyttö luovat sellaisia tilanteita, joissa oppilas voi käyttää hyväksi koulun ulkopuolelta saamaansa osaamista.

Millaisiin koulun ulkopuolisiin tilanteisiin harjoituksissa esitellyt esimerkit antoivat eväitä oppilaille?

BLOGI

-Oppilaat oppivat käyttämään blogia ja luomaan sellaisen. Tämän seurauksena he voivat käyttää blogia tulevaisuudessakin ja jopa kirjoittaa itse sellaista, mikäli tuntevat mielenkiintoa sitä kohtaan. Nykyisin yhä useampi kirjoittaa blogia tai seuraa muiden ihmisten kirjoittamia blogeja. Pedagogisen esimerkin avulla lapselle voi myös jäädä ympäristötiedon koealueen asiat paremmin mieleen ja hän muistaa ne kauemmin kuin vain kokeeseen asti.

VIDEOKAMERA

-Videokameraa opitaan käyttämään ja oppilas voi kuvata vaikkapa perheen yhteisiä juhlapyhien viettoa, esimerkiksi joulunviettoa. Tällainen video olisi mukava muisto. Oppilas oppii myös parantamaan hiihtotekniikkaansa, jonka seurauksena hän voi jaksaa hiihtää pitempiä matkoja ja innostua hiihdosta aivan uudella tavalla.

SANELULAITE

- Oppii haastattelun suunnittelemisen ja toteuttamisen. Jos oppilaan mielenkiinto haastattelun tekoa kohtaan nousee, voi hän hakea kesätöihin vaikkapa toimittajaksi tai valita tulevia uravalintojaan siihen suuntaan. Oppilas saa myös pedagogisen esimerkin seurauksena tietoja sukujuuristaan ja voi innostua selvittämään niitä lisää.

DIGIKAMERA -Digikameran käyttö tulee tutuksi, jos se ei entuudestaan ole. Digikameran avulla voi ikuistaa monia unohtumattomia hetkiä ja kerätä muistoja elämän varrelta itseään ja tulevia sukupolvia varten. Vanhojen valokuvien katseleminen voi nostattaa tunteita pintaan. MovieMakerin käyttäminen voi olla myös hyödyllinen henkilölle, joka haluaa tulevaisuudessa leikeillä videoita tai tehdä jopa oman pienen elokuvan. Oppilaat oppivat myös kymmenen käskyn merkityksen ja se jää heille paremmin mieleen, kun saavat itse toteuttaa sen heidän näkemällään tavalla.

Lopuksi..

Helsingin yliopiston julkaisema kirja Oppimisen sillat - kohti osallistavia oppimisympäristöjä (2009) kertoo tutkivasta ja osallistavasta pedagogiikasta, joka on tärkeää kouluympäristössä.

”Aloitteellisuus ja vastuullisuus ovat edellytyksiä sille, että oppilaat voivat käyttää koulussa oppimiaan tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolisessa elämässä. Samalla oppimisympäristö laajentuu ajallisesti kattamaan sekä menneitä että tulevia tilanteita . Tutkivan ja osallistavan pedagogiikan avulla voidaan siten tukea oppilaiden elämänlaajuista ja elämänmittaista oppimista.”

Tieto- ja viestintäteknologian harjoituksissa pienryhmissä laatimamme pedaogiset esimerkit blogin, sanelulaitteen, digikameran ja videokameran käytöstä noudattavat juuri tällaista tutkivaa ja osallistavaa oppimista. Jos lapsi ei ole aikaisemmin osannut käyttää digikameraa niin on suuri todennäköisyys, että hän sen oppii, jos koulussa digikameraa käytetään oppimisen yhteydessä. Tämän seurauksena oppilas voi käyttää koulussa opittuja taitojaan ja tietojaan koulun ulkopuolella, kuten Oppimisen sillat- kohti osallistavia oppimisympäristöjä mainitaan.

Itse henkilökohtaisesti näkisin, että tällainen tutkiva ja osallistava oppiminen on tärkeää koulussa ja tällaisia oppimisympäristöjä on luotava, jotta oppilaat saavat tuoda esille osaamistaan. Pelkkä opettajajohtoinen opetustyyli ei ole hyvästä. Koin siis mielenkiintoiseksi tutustua Oppimisen sillat- kohti osallistavia oppisympäristöjä- kirjaan. Pedagogisten esimerkkien laatiminen oli ehkä hieman haastavaa, koska meidän ryhmä ainakin yritti saada jotain maata mullistavaa aikaiseksi, mutta päädyimme hyvin yksinkertaiseen ratkaisuun. Meillä oli siis tämä blogin käyttäminen. Kuitenkin näkisin, että jokainen näistä pedagogisista esimerkeistä on sinällään toimiva ja niitä voisi todella käyttää koulussa.